Sarai

Tunnetaan avuliaana, rentona, suorana ja mukavana - ainakin kunnes suuri ja komea, mutta synkeä biisonisonni ilmaantuu. Tällöin tiedetään yleisesti Sarain ikään kuin huokaisevan voiman ulos itsestään, etsivän sovittelevan ja väkinäisen hymyn kasvoilleen ja palaavan miehensä luo kireän ja ahdistuneen oloisena.

Auttoi salaa vähäosaiseen tai vaikeaan asemaan jääneitä Alttarilla, etenkin nuoria, tuntejaan laskematta ja vaivojaan säästelemättä. Ilman miestään liikkuessa Sarailta on kuitenkin turha odottaa naiiviutta, eikä häntä ole helppo huijata tai käyttää hyväkseen. Sarai tarjoaa sekä rakkautta että rajoja ja osuvasti läksyttävän kielen sille, joka sitä hänen mielestään tarvitsee.

Perusluonteeltaan miellyttävä, huumorintajuinen, suora ja rempseällä tavalla lämmin. Toisaalta Saraista löytyy temperamenttia, voimaa ja ylpeyttä, jota oikeastaan kukaan muu kuin hänen puolisonsa ei pysty irti karistamaan. Sitkeä nainen on saanut jonkinlaisen kunnioituksen Alttarilla - joskaan kaikki eivät ymmärrä miksi Abimael sietää juorujen mukaan mahoa naarasta. Se lienee aika ajoin epäselvää Saraille itselleenkin.

Sarai on empaattinen ja Alttarilla asuminen ei ole ollut hänelle aina helppoa. Kuitenkin lehmä on myös yhteisöihin uskova ja kokee jonkinlaista sääliä useita Alttarin Sotureita kohtaan. Myös hänen käytännönläheisyytensä suojelee Sarain mieltä useimmilta julmuuksilta. Lasten ja nuorten kärsimystä hänen on kuitenkin vaikeaa sietää.

200cm pitkä. Lajilleen tyypillisesti isokokoinen, voimakas ja sitkeä. Varreltaan runsasmuotoinen. Työn sitkeyttämä ja voimistama, joskaan ei soturittaren kaltainen. Väritykseltään tummanruskean kirjava. Turkki on aavistuksen tuuheampaa talvisin. Päälaelta alkavat kihartuvat niskasuortuvat.

Pukeutuu useimmiten runsaan sinisen ja violetin eri sävyissä kevyisiin kankaisiin, peittäen myös rintakehänsä sillä vain vasikan synnyttänyt äiti saa pukeutua rinnat paljastaviin asuihin. Molemmissa korvissa on monimutkaiset kultaiset korvakorut avioliiton merkkinä. Vaaleiden sarvien kärjissä erottuu kaiverruksia. Alttarille kuulumisesta kertova A-kirjain löytyy poltettuna vasemmasta ranteesta - paikka, johon se poltettiin kun Abimael sai soturin arvonsa.



Syntyi hyvään perheeseen ja kasvoi vanhempiensa, etenkin isänsä Esawin syvästi rakastamana. Nuorena perhettä kuitenkin kohtasi onnettomuus isän kuollessa. Sarai oli täysin murtunut ja äiti Ruth vaikean paikan edessä miettiessään, miten voisi tarjota tyttärelleen vakaan ja turvallisen elämän.

Pian Sarai asetettiin naimamarkkinoille vahvojen sonnien kosiskeltavaksi ja kilvoiteltavaksi. Terveeseen ja voimakkaaseen, hyvästä suvusta olevaan lehmään iski Abimael ja voitti kiivaan kamppailun Sarain lapsuudentoveria vastaan. Tapojen mukaisesti Sarain oli jos nyt ei pakollista niin ainakin kohtuullista valita arvonsa osoittanut sonni puolisokseen - ja miksipä ei olisi valinnut, Abimael oli vahva ja siittäisi yhtä lailla vahvoja vasikoita.

Tai niin ainakin uskottiin.

Avioparin yhteiset vuodet alkoivat kulumaan Abimaelin pientilalla, mutta jälkeläisten kanssa ei palattu kyläilemään äidin ja yhteisön luokse, kuten kovasti odotettiin. Sen sijaan palasivat uutiset katkerista riidoista, itkuisesta morsiamesta ja synkästä aviopuolisosta. Jälkeläistä ei yksinkertaisesti siunaantunut ja lopulta kuiskutukset kertoivat, että sonnitta jäänyt Ruth oli sittenkin valinnut väärän puolison - Saraita niin ikään kosiskellut nuori sonni oli nimittäin saanut muutamassa vuodessa jo kaksi vasikkaa puolisonsa kanssa.

Häpeä kiristi avioparin välejä entisestään ja kotielämä muuttui murheellisen lisäksi myös kovaotteiseksi ja kylmäksi. Kaksikko eristäytyi vuotuisia kokoonajoja lukuunottamatta lähes kokonaan, keskittyen maanviljelykseen. Sentään työtä pari pystyi tekemään yhdessä, molemmat kun tunnettiin riuskoina ja riskeinä.

Vuodet kuluivat omia totuttuja uriaan: maanviljelystä, löyhiä siteitä läheiseen kylään, riitoja ja sopimista, Saraita rikkirepiviä keskenmenoja. Kun aviovuosia oli takana jo lähes kymmenen, Abimael yllättäen ilmoitti että liittyisi Alttarin sotureihin vanhan tuttavansa suosittelemana ja vaimo tulisi luonnollisesti mukaan. Sarai ei päätöstä ymmärtänyt ja asiasta riideltiinkin, mutta lopulta Abimael voitti kuten useimmiten kävi, ja kaksikko myi tilukset.

Alttarilla Sarai on yrittänyt auttaa yhteisön jäsenistä niitä, joiden katsoo jotenkin eksyneen polultaan pahimmin. Suoraselkäisyydestään huolimatta väkivahva ja tarvittaessa tulinen Sarai on saanut tarpeeksi kunnioitusta Alttarilla voidakseen elää melko rauhassa tämän sekalaisen sakin keskuudessa.

Abimail osallistui Arkin valtaukseen ja jälkijoukoissa seurasi myös vastentahtoisesti Sarai.