Mercer

Ihmisenä Mercer noin 168cm pitkä, solakka mieshenkilö, jonka kolkkoja kasvoja korostaa viekas, tietävä virne. Nenä on kookas ja kaartuu korppimaisen ylevästi aavistuksen alas. Amorinkaari on hyvin jyrkkä ja terävänmallinen ja nenän kanssa muodostaa veikeän ilmeikkäät kasvot.

Silmät ovat hyvin vaaleat pähkinänruskeat. Hiukset ovat lyhyehköt, usein taaksepäin asetellut ja väriltään korpinmustat. Iho on hyvin kalpea.
Väenmuodossa Mercer on suurinpiirtein yhtä pitkä korppi. (Kuva alla)
Hän viihtyy kummassakin muodossa, yleensä pysyttelee siinä muodossa, joka tilanteeseen kulloinkin sopii.

Mercer on mieltynyt mustaan asukokonaisuuteen. 
Hän käyttää lähes poikkeuksetta mustia housuja ja kauluspaitoja, mustan nahkatakkinsa kanssa. 
Mukanaan mies kantaa hopealta näyttävää, avattavaa medaljonkia. Keräilijänä ja raidaajana raunioissa Mercer on tottunut pitämään useampaa vyötä ja nahkapussukkaa mukanaan, joissa on taskuja ja pussukoita pikkutavaralle.
Vaatteet kätkevät alleen haalistuneet tatuoinnit, joita miehellä on lähes joka puolella kehoa.

Jotkut saattavat pitää Merceriä ensimmäisellä silmäyksellä yhtä epäilyttävänä airuena kuin eläimensä ja alamaailman maineensa edustaa. Tummanpuhuva kalmon kantaja ja epäilyttävä hiippari, varas, salakuljettaja ja taparikollinen, jonka kasvoilla häälyy salamyhkäinen, tietäväinen ikivirne, jättäen monen ohikulkijan niskavilloihin epämukavan tuntuman.
Vaan pinnan alla Mercer on sangen hauska ja huoleton herrasmies. Alinomaan kapakoissa simppelisti seurustelemassa ja juhlimassa elämän onnea, kahlaamassa kirjaston hyllyjen antimia, juttelemassa torimyyjille niin säästä kuin polttavista tapahtumista, tämän ja toisen maailman asioista. Hämärässä tosin tapahtuu asioita, jotka jäävät katsojilta piiloon ja niitä toisinaan lehdissä tulevina päivinä huudellaan.
Mercer on sekaantunut elämänsä aikana asioihin, joihin ei pitäisi ja on vetänyt sudenkuoppiin mukaansa paljon viattomiakin henkilöitä. Alttari tai Syrjä, Stormrenda tai Paahde, ei ole väliä mistä Mercerin löytää, tavallisesti varjoissa jotain yleensä silti tapahtuu.

Mercer on myös häkellyttävän neutraali persoona.
Moraalikompassinsa heittelee kriminaalitaustansa takia yleensä harmaasta mustalle ja välkkyy harvoin, jos koskaan valkean puolella. Hän ei juuri laita tikkua ristiin suurten komplikaatioiden edessä ja kun jokin ikävä, valtioita järisyttäväkin tapahtuma ottaa paikkansa, Mercer tavallisesti vain mystisesti katoaa, kunnes tilanne on ohi. Hän saapuu jälleen paikalle yhtä hymyilevänä, yhtä näsäviisaana ja röyhkeänä itsenään, valmiina aloittamaan päivän seuraavan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Jos pimennossa tapahtuu jotain, jossa Mercerin oletetaan olevan osana, ei korppi ainakaan itse siitä kerro mitään.
Mercer ei juuri ota asioihin kantaa. Monesti vaikuttaa, että hänelle on yhdentekevää mitä maailmalla tapahtuu, mitä sotia käydään ja kuka on kenenkin kimpussa ja on omaksunut lähes kaoottisen neutraalin elämänasenteen.
Mutta jotenkin se tuntuu sopivan veikeän ja salaperäisen korppimiehen pirtaan harvinaisen hyvin.

Vaikka Mercer vaikenee menneisyydestään, tiedetään hänen kuuluvan Corvuksen korkea-arvoiseen sukuun. On epätiedossa kuinka laajasti Mercer on enää yhteydessä muuhun sukuunsa, mutta tiedetään, että Corvuksen muut jäsenet suhtautuvat erittäin tuomitsevasti Mercerin elämäntyyliin. Yleensä siksi suvulta kysyttäessäkin nämä ovat kuin eivät tuntisikaan korppia lainkaan tai olisi tästä koskaan kuullutkaan.