Hirvenväki

Hirvenväki on maan vanhimpia että suurimpia yhteisöjä, lukumäärältään yli 5000 päätä asuen Pohjolassa. Siinä missä osa kansoista on korjannut tai rakentanut suuria kaupunkeja ja eliittikulttuuria, on patriarkaalinen Hirvenväki pysytellyt uskollisena historialleen ja suhteellisen vaatimattomille elämäntavoille. He pitävät luontoa ja jumalolentoja suuressa arvossa, hengellisyys ja yhteisöllisyys ovat Väen kulmakiviä.

Hirvet eivät suinkaan kuitenkaan ole heikkoja ja tietämättömiä metsänasukkeja, vaikka pitäytyvätkin muita kansoja enemmän itsekseen. Näillä on tiedettävästi maan suurin armeija ja ovat varsin onnistuneesti vuosisatojen varrella niin puolustamaan kotiaan kuin valtaamaan uusia alueita.

Hirvenväki nimensä mukaisesti koostuu hirvieläimistä, ja alkuperälleen tunnollisesti he ovat verrattain rauhasta ja idyllisyydestä nauttivaa kansaa, joilla on verkkainen ja seesteinen tyyli elää. Johtajissa arvostetaan voimaa, jämäkkyyttä ja ylpeyttä, ja vasat kasvatetaan pienestä pitäen kunnioittamaan vanhempia ja muita auktoriteettejä.

Kuningas Syvännettä pidetään ensimmäisenä Hirvenväen johtajana, joka aloitti Auringon kiertoon pohjautuvan elämän. Syvänne perheineen rakensi Syväkodon kuivuneen vesiputouksen ylle - kerrotaan, että hänellä oli kahdeksantoista lasta, yksitoista poikaa ja seitsemän tytärtä. Yhä tänäkin päivänä suuret perheet ovat arvossa ja polyamorisia suhteita pidetään normeina.

Niin rauhaa rakastavina kuin Hirvenväkeä pidetäänkin, nuo eivät pakene uhkaa ja harvat kuninkaat ovat suostuneet reiluihin kompromisseihin mitä on tullut sotiin.

Vielä hieman yli 200 vuotta sitten Pohjolan pohjoisinta aluetta asutti karhuväki Ajattomat ja alue tunnettiin nimellä Äärireuna. Tuon ajan kuningatar Tarnik kaikista varoituksista huolimatta yritti vallata osan Pohjolaa itselleen ja ajaa Hirvenväen etelään. Surmaten silloisen Hirvien kuningas Kipinän ainoan pojan, sinetöi Tarnik Ajattomien kohtalon lähes sukupuuton partaalle, sillä Kipinän viha ja kostonhimo eivät päättyneet tuon armeijan tuhoon. Ajattomat ajettiin pois Äärireunasta kuoleman uhalla ja kaupunki Otsonkruunut jouduttiin hylkäämään muutaman vuoden kestäneen piirityksen jälkeen.

Niin ikään kuningas Yömusta 150 vuotta sitten vihasi naapurimaan Pedoista Ensimmäisiä koko sielullaan ja sydämellään, ja pienet kipinät lopulta roihahtivat sodaksi, joka ajoi useampia kansoja taistelemaan keskenään. Vasta 122 vuotta sitten kansat allekirjoittivat uuden rauhansopimuksen, mutta kaikki eivät unohtaneet, mitä sodat ovat jättäneet jälkeensä.

Korpinmustien joukko

Hieman yli 20 vuotta sitten Hirvenväestä eriytyi pieni, radikaalimpi joukko tyytymättömänä diplomaattisempaan suuntaan, mihin Väki oli ajautumassa ja kuningas Kolhon haluttomuudesta sulkea Pohjolan rajat muilta kansoilta. Tämä joukko nimesi itsensä Korpinmustiksi ja asutti pitkään rakentamaansa kylää Kahan vuoristossa ennen kuin ajautuivat keskenään erimielisyyksiin ja lopulta kahakkaan, jossa muun muassa entinen johtaja sai surmansa.

Patriarkaalista Hirvenväkeä on johtanut aikojen alusta lähtien miespuolinen johtaja, jota kutsutaan valtahirvaaksi tai kuninkaaksi. Valtahirvas ollaan valittu vuosittaisen Kuohahduksen yhteydessä kaksinkamppailuin, vanhimmat valtakaudet kestäen peräti viitisenkymmentä vuotta kun heikompi kuningas on saattanut kaatua jo muutamassa vuodessa. Valtahirvaan ei riitä olla vain fyysisesti voimakas vaan tämän tulee saada väkensä eli tokkansa tuki puolelleen, jotta nämä voivat kannatella toisiaan. Valtahirvas luottaa niin Vanhimpien kuin Kaartin kapteenin että shamaaninsa sanaan neuvoa hakiessaan, mutta hänen sanansa painaa eniten päätösten teossa.

Hirvenväen nykyinen johtaja on Kielo.

Hirvenväen sotilaallisia voimia kutsutaan kaartiksi ja näitä johtaa kapteeni, jota kutsutaan Väessä Piikiksi. Piikki voi valita itselleen alikapteenin oikeaksi kädekseen. Molemmat ovat arvoasteikossa valtahirvaan alapuolella, mutta voivat tehdä tokan hyväksi itsenäisiä päätöksiä sotatilassa.

Hirvenväen nykyinen piikki on Kaamos.

Vanhimpien neuvosto koostuu 70 vuotta täyttäneistä tokan jäsenistä, joiden kokemusta ja tietotaitoa pidetään tavanomaisesti arvossaan. Heistä myös huolehditaan koko tokan voimin, vaikka Vanhimmalla olisi muu perhe käynyt vähiin.

Viimeisimmän sodan jäljiltä kansat ovat alkaneet käyttää suurlähettiläitä edustamaan kansaansa vieraaseen maanosaan asuttuen. Nämä lähettiläät osallistuvat kokouksiin ja neuvonpitoihin ja toimivat pääasiallisena siltana väkien välillä. Hirvenväellä on suurlähettiläät toistaiseksi Syrjässä, Paahteessa, Savannassa ja Kimalteessa. Heitä koskee koskemattomuus ja suurlähettilään vahingoittamista tai estämistä työssään pidetään sotarikoksena.

Shamaani on Hirvenväen hengellinen johtaja, joka tulkitsee jumalten ja luontoäidin tahtoa, muistaa menneisyyden ja näkee tulevaan. Shamaanit ovat kulttuurillisesti hyvin oppineita ja ovat opiskelleet myös muiden kansojen tapoja. Shamaaneita voi olla vain yksi kerralla, mutta tällä voi olla useampi oppilas.

Parantaja on nimensä mukaisesti Hirvenväessä loukkaantuneiden ja sairauden parantamisessa vastuussa oleva jäsen. Väessä on parantajia on useampia ja heidän työskentelystään huolehtii yleensä vanhin ja kokenein yliparantaja.

Hirvenväki on tullut tunnetuksi kauniista ja koristeellisista vaatteistaan, sekä taidoistaan tehdä niitä. Luonnonkuituja, turkiksia sekä nahkaa hyödyntäen, on vaatetus pääosin värimaailmaltaan sinisen, vihreän ja ruskean sävyissä, miehillä yleensä tummempia ja murretumpia värejä, ja naisilla taas vaaleampia ja kirkkaampia, mutta varsinaisia sääntöjä pukeutumiselle ei ole. Ainoastaan seremonialliset vaatteet sekä talvihaarniskat ovat täysin vaaleita tai valkoisia. Huput, kerrokset ja löysät helmat toistuvat monen vaatetuksessa, samoin symbolit ja koristeet Auringosta, kasveista tai sarvista. Sarvista, jalokivistä, luista, sulista ja muista luonnonmateriaaleista käytettyjä koruja ja käsitöitä esiintyy. Tunikat, kaavut, viitat ja hameet ovat yleisiä vaatekappaleita.

Hirvenväkeen on pesiytynyt lappisanastoa, joita saa vapaasti käyttää peleissään. Muutamia eniten käytettyjä esimerkkejä ovat
valtahirvas = tokan johtava hirvas
urakka = nuori hirvas
vuonelo = nuori vaadin
vuorso = aikuinen hirvi
kunteus = keski-ikäinen hirvi
maakkana = vanha hirvi
nimiloppu = +70-vuotias hirvi

härkä = kuohittu hirvas, käytetään pilkkanimenä
runo = vaadin, joka ei ole saanut vielä lapsia
kisura = fyysisesti heikko tai sairauden uuvuttava hirvi
nulppo = sarveton hirvas

valkko = valkoturkkinen hirvi
suivakko = vaaleaturkkinen hirvi
musikki, korpinmusta = mustaturkkinen hirvi
rooki = vaaleanlaikukas hirvi

Hirvenväessä esiintyviä ilmaisuja

"Ikitokka pitää hänestä huolta" sanotaan, kun joku on menehtynyt. Ikitokkana pidetään tuhansia ja tuhansia tähtiä taivaalla, jonne kuolleet Hirväenjäsenet palaavat jatkamaan olemassaoloaan.
"Olkoon Taivasnummi hänelle vihreä", sanotaan myös kuolleista, Taivasnummella tarkoittaen tuonpuolesta.
"Lämmittäköön Aurinko tietäsi", "Valaiskoon Aurinko polkuasi", sanotaan Hirvenväen jäsenten erotessa toisistaan väliaikaisesti tai pysyvästi.
"Auringon pimeäpuoli nielköön sinut", on Hirvenväen keskuudessa lausuttu kirous.
"Kautta Syvänteen!" "Hukka sinut periköön!" Ilmauksia, joka lausutaan esimerksiksi tunnekuohussa. Kuningas Syvännettä pidetään Hirvenväen ensimmäisenä kuninkaana.

Kuohahdus

Kuohahdus alkaa syys-lokakuussa, kun hirvaiden veressä alkaa nousta testosteronia. Tämä näkyy yleensä etenkin nuorissa hirvaissa kasvavana kilpailuviettinä, itsevarmuutena, rohkeutena ja ikävimmissä tapauksissa äkkipikaisuutena tai ärtymyksenä, jota vanhemmat auttavat kyllä hallitsemaan. Vaatimissa Kuohahdus ei vaikuta yhtä näkyvästi, mutta Vanhimpien perimätietojen mukaan hedelmällisyys kohoaa. Kussakin sukupuolessa voi huomata myös lisääntyneen halun läheisyyteen.

Kuohahdus päättyy perinteen mukaan kamppailuihin loka-marraskuussa, jossa vanha johtaja taistelee haastajiaan vastaan. Sitä ympäröivät useat ottelut, jossa kukin halukas voi ottaa mittaa toisistaan. Vielä viime vuonna kyseessä oli puhtaasti kaksinkamppailuun perustuva mittelö, nyt johtaja valitaan erilaisin haastein. Mikäli vanha johtaja voittaa haastajansa, saa tuo pitää tittelinsä ja johtaa taas seuraavaan syksyyn asti. Nykypäivänä haastajia tulee yleensä muutamia kymmenen vuoden aikana.

Rykimä-aika itsessään päättyy joulu-tammikuussa, kun hirvaiden testosteroni laskee. Toisin kuin oikeat eläinvastikkeensa, väkiläiset eivät pudota sarviaan vaan ne kasvavat ilman verinahan pehmeää suojaa lähes läpielämän. Väen hirven sarvet alkavat kasvamaan murrosiässä (10-15 vuotta) ja kasvu hidastuu keski-iän jälkeen ja loppuu noin 60-70 -vuotiaana.

Hirvenväkiläisen raskaus kestää 7,5-8 kuukautta.

Talvenrauha

Talvella eli syvänlumen aikaan hirvaat ovat rauhallisimmillaan ja Syväkodassa elo on yleensä hiljaista ja seesteistä. Kuohahduksen jälkeen keskitytään keräämään voimia, lepäämään, meditoimaan ja viettämään aikaa perheen parissa. Kaksinotteluiden aikaansaamat kolhut parannellaan ystävien ja Väenjäsenten kesken, syvennetään suhteita ja annetaan arjen kulua omalla painollaan. Yhteiset ruokailut, askareet ja kodan korjailut kuuluvat talveen. Talvenrauhassa solmitaan usein uusia liittojuhlia ja ilmoitetaan perheenlisäyksestä. Shamaanien ja parantajien oppilaat muuttavat hetkeksi kaupunkeihin opiskelemaan uusia tapoja ja lääketiedettä.

Kevätrieha ja Verikuu

Kalpea talviaurinko vaihtuu vuoden edetessä lämpimämpään ja syvälumi alkaa sulamaan. Kunhan lumen ja jään alta alkaa paljastua sulaa maata ja puiden oksien jäiset tikarit alkavat haihtumaan, on Väen aika virkistyä. Lisääntyvä valo herättää tarpeen liikkua enemmän ja tähän tarvitaan lisää energiaa, joka Verikuuksi kutsutun juhlan muodossa tarkoittaa, että tämä on ainoa aika, kun Hirvenväki metsästää muita eläimiä ruuakseen. Lihasta haetaan paitsi proteiinia, rasvaa, rautaa ja muita tärkeitä hivenaineita, myös kuolleiden eläinten luita ja nahkoja otetaan käyttöön. Tosieläimiä, mitä metsästetään, ovat tavanomaisesti villisika, villivuohi, ohutsarvilammas, biisoni ja villihevoset, pienriistasta metsäkanalinnut, piisami, jänikset sekä voidaan myös kalastaa. Hirvieläinten metsästystä vältetään, koska siihen voi liittyä monenlaisia tunnesiteitä, mutta se ei ole myöskään kiellettyä. Verikuu päättyy maalis-huhtikuussa yhteiseen isoon ateriaan, jonka ensimmäinen suupala on raaka liha, jonka jälkeen voi siirtyä aterioimaan haluamallaan tavalla.

Elonaika ja Yöaurinko

Kesällä vietetään paljon aikaa luonnossa keräillen ja vaeltaen. Kesällä pyhitetään myös paljon aikaa jumalille, etenkin Auringolle ja keskikesällä vietetään Yöauringon juhlaa, johon liittyy kokon polttamista sekä uusien että vanhojen liittojen vahvistamista erilaisin juhlin ja seremonioin.

Nimen antamisen päivä

Jokainen tokan jäsen tulee olla silloisen valtahirvaan hyväksymä. Vasojen kohdalla tämä tarkoittaa, että kun vanhempi/huoltaja tai vanhemmat/huoltajat ovat päättäneet vasan nimen, kerääntyy näiden läheiset ja ystävät Äkkisydämen pihalle Ikiliekin eteen, josta nostetaan tulta lahjaksi saadulla “nimipuulla”, jonka valtahirvas puhaltaa sammuksiin ja kerää sormiinsa nokea piirtääkseen auringon symbolin vasan otsalle. Kerääntyneet lausuvat yhteen ääneen uuden tokan jäsenen nimen. Vanhemmat/huoltajat voivat antaa myös valtahirvaalle luvan nimetä vasansa.

Myös vanhemmat nuoret että aikuiset kokevat Nimen antamisen päivän, jolloin nämä hyväksytään lopullisesti tokkaan. Yleensä ulkopuolelta tulleet ehtivät olla puolesta vuodesta vuoteen “nimettöminä”, ennen kuin valtahirvas nimeää nuo muiden kuullen.

---

Inspiraatio